Olen valinnut pääteemoikseni kolme toisiinsa vahvasti linkittyvää aihetta. Ne ovat kokonaisvaltaiset terveyspalvelut ja hyvinvointi, lasten ja nuorten palvelut sekä pienyrittäjien tilanteen parantaminen. Esimerkiksi mielenterveyspalvelut eivät kosketa vain akuutissa terapian tarpeessa olevia ihmisiä, vaan niihin pitää panostaa ennaltaehkäisevästi varhaiskasvatuksesta alkaen. Sujuvasti ja laadukkaasti toimiva julkinen terveydenhuolto on muiden ihmisryhmien ohella myös pienyrittäjille erittäin tärkeää.
Lisäksi mua kiinnostaa todella monet meidän arkeen vaikuttavat asiat, esimerkiksi julkinen liikenne, vanhuspalvelut, asuntopolitiikka, rakentaminen, puistot ja lähiluonto sekä kulttuuri. Kukaan ei kuulu kadulle ja koti on perusoikeus. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota naisten ja nuorten kodittomuuteen ja ennaltaehkäisyyn.
Kokonaisvaltaiset terveyspalvelut & hyvinvointi.
Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus ja tulisi kohdata sellaisena myös terveydenhuollossa. Ennakointi on tärkeää ja apua tulee saada oikea-aikaisesti ja saavutettavasti ilman turhia pompotteluja. Terveyden- ja sosiaalihuollon tulee toimia saumattomasti yhteen. Mieluummin tuetaan liian monia liian varhain kuin liian monia liian myöhään.
- Terveyskeskukseen tulee saada kontakti tarvittaessa samana päivänä esim. omaan sairaanhoitajaan. Laajempaan hoitoon on päästävä viikon sisällä ensimmäisestä yhteydenotosta niin perusterveydenhuollossa, mielenterveyspalveluissa kuin päihdepalveluissa. Tuttu, pysyvä hoitotiimi lähiterveysasemalla turvaa pitkäjänteisen ja laadukkaan hoidon.
- Maksutonta elämäntapaohjausta henkilöille, joilla on esimerkiksi ylipainoon ja elämäntapoihin liittyviä muutostarpeita, riski sairastua esim. diabetekseen tai verenpainetautiin. Elämäntapaohjaajan vastaanotolla tarjottaisiin tietoa, tukea ja ohjausta terveyttä edistävien elämäntapojen toteuttamiseen. Asiakkaan kanssa tehtäisiin yksilöllinen suunnitelma elämäntapojen parantamiseksi ja edistymistä seurattaisiin oman elämäntapaohjaajan kanssa. Tarvittaessa hyvinvointia seurataan lääkärin ja laboratoriotutkimusten avulla. Elämäntapaneuvonnan osa-alueet voivat koostua esim. liikuntaneuvonnasta, sosiaaliohjauksesta, fysioterapiasta, ravitsemusterapiasta ja tarvittaessa myös mielenterveys- ja päihdepalveluista.
- Terveyden- ja sosiaalihuollon tulee kytkeytyä toisiinsa joustavasti ja sujuvasti. Ihmisen kokonaistilanteeseen vaikuttavat monet tekijät, eikä ihmistä saa jättää yksin esim. mielenterveyden haasteiden kanssa. Monesti ongelmat kytkeytyvät vahvasti toisiinsa. Perheneuvoloiden ja sosiaaliohjaajien resursseja lisättävä.
- Perusterveydenhuollon tulee säilyä maksuttomana.
- Päihdepalveluissa tulee taata nopeampi hoitoon pääsy sekä yksilölliset ehjät hoitopolut. Päihdesairaus ei saa olla este mielenterveyspalveluiden saannille.
- Mielenterveyspalveluihin on päästävä matalla kynnyksellä ja Helsingin on aktiivisesti valvottava terapiatakuun toteutumista. Pitkän Kela-terapian lisäksi on tuen piiriin otettava myös lyhyemmät, intensiiviset terapiajaksot. Mielenterveyspalvelupiste Miepin toimintaa tulee kehittää ja jatkohoitoon ohjausta parantaa.
- Sateenkaariosaamista on lisättävä sote-palveluissa. Helsingin tulee varmistaa, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset saavat täydennyskoulutusta seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen, perheiden ja suhteiden moninaisuudesta, sateenkaari-ihmisten sensitiivisestä kohtaamisesta.
Mä haluan, ja vaadin, että jokainen tulotasoon katsomatta saa apua ja tukea parempaan, terveempään elämään.
Lasten ja nuorten palvelut.
Helsingin ei tule leikata lapsilta. Jokaisella lapsella on oltava tasavertaiset mahdollisuudet hyvään elämään riippumatta perheen taustoista tai asuinalueesta. Hyvä tulevaisuus tehdään nyt. Lasten ja nuorten äänen kuuleminen on panostus tulevaisuuteen. Heidän pitää pystyä vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin. Helsinki on Suomen rikkain kaupunki, eikä sillä ole perustetta leikata varhaiskasvatus- ja koulutusmenoja.
- Jokaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja tasa-arvoiseen koulutuspolkuun.
- Lapsilla on oikeus lähikouluun ja -päiväkotiin. Päivähoitopaikka tulee saada mahdollisimman läheltä omaa kotia perheen niin halutessa.
- Kaupungin tulee mielummin tukea yhdistyspohjaisia päiväkoteja kuin jakaa palveluseteleitä, joiden käytöstä hyötyvät eniten voittoa tavoittelevat päiväkotiketjut. Kasvatus- ja koulutuspalvelut sekä varhaiskasvatuspalvelut tulee olla voittoa tavoittelemattomia.
- Työntekijöiden työoloihin ja palkkaukseen on panostettava varhaiskasvatuksessa sekä kouluissa ja siten osaltaan helpotettava työvoimapulaa.
- Ryhmäkoot on pidettävä maltillisina ja sijaisia on otettava riittävästi.
- Lapsille ja nuorille on taattava kasvurauha. Myös kotona, tarvittaessa perheitä tukien.
- Helsingin on huolehdittava siitä, että lasten ja nuorten tuen tarpeet huomioidaan oikea-aikaisesti ja sopivalla tuella, myös ilman diagnoosia. Tuen saamisen prosessia on nopeutettava ja sujuvoitettava. Myös keskittymis- ja oppimishäiriöiden diagnosoimista ja hoitoon pääsyä on helpotettava ja nopeutettava huomattavasti.
- Kouluihin on resursoitava enemmän ennaltaehkäiseviä tukitoimia ja monialaisesti tukihenkilöitä. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus voi tapahtua pienryhmämuotoisesti tai yleisopetuksen ryhmissä, mutta henkilöstöresursseihin ja tarpeellisen tuen toteutumiseen on panostettava riittävästi. Koulupsykologi- ja kuraattoripalveluihin on taattava sujuva pääsy.
- Kouluissa on taattava jokaiselle oppilaalle hyvät oppimisen mahdollisuudet ja erilaiset oppijat on otettava huomioon. Heille tulee tarjota sellaisia tiloja ja tilanteita, joissa oppiminen on mahdollista.
- Aistiesteettömyyden mahdollistaminen tulee huomioida oppimisympäristöjä rakentaessa ja kehitettäessä.
- Peruskouluikäisille ei voi sälyttää vastuuta omista opinnoistaan ja ulkoistaa heitä opiskelemaan vain digitaalisesti ja itsenäisesti. Oppimisympäristö, joka takaa tasavertaiset tiedot ja taidot, on jokaisen lapsen ja nuoren korvaamaton oikeus.
- Meidän on tuomittava jyrkästi kiusaaminen, vihapuhe ja rasismi. Kiusaamiseen on puututtava ja vakavat kiusaamistapaukset ratkaistava yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Empatiakasvatukseen ja tunnekasvatukseen on panostettava varhaiskasvatuksesta alkaen.
- Turvallinen lapsuus syntyy turvallisesta ympäristöstä. Samalla, kun meidän on taattava tasapuolisesti kaikille lapsille varallisuustasoon katsomatta mielekästä tekemistä, harrastusmahdollisuuksia ja pääsy esim. mielenterveyden palveluihin, on meidän huolehdittava entistä aktiivisemmin myös aikuisten hyvinvoinnista. Erityisesti silloin, jos vanhempi hakee tukea ja apua omaan jaksamiseen, tulee sitä tarjota viipymättä. Hyvinvoiva aikuinen on aina lapsen etu.
- Helsingin tulee painokkaasti torjua lapsiperheköyhyyttä!
Pienyrittäjät.
85,4 % helsinkiläisistä yrityksistä on pienyrityksiä. Hankintoja on purettava pienempiin osiin, jotta myös pienyritykset voivat osallistua kilpailutuksiin. Pienyritysten edellytyksiä toimia Helsingissä on parannettava.
- Jokainen helsinkiläinen on oikeutettu riittävään toimeentuloon. Siksi katson, että Helsingin kaupungin on voimakkaasti edistettävä siirtymistä kohti perustuloa. Perustulon avulla voidaan vapauttaa ihmisitä uskomaton määrä henkistä pääomaa ja energiaa kehittää omaa elämäänsä. Perustulo helpottaisi nimenomaan yksinyrittäjien, osa-aikayrittäjien ja pienyrittäjien asemaa. Perustulo turvaisi toimeentuloa hiljaisimpina kausina esimerkiksi kausiyrittäjille.
- Kohtuuhintaisen asumisen kehittäminen sekä toimivat peruspalvelut ovat tärkeitä sekä yrittäjien itsensä että työvoiman saatavuuden kannalta.
- Helsingissä liiketilojen vuokrat ovat korkeita. Kaupunki voisi tarjota pienyrityksille edullisia tuotanto-, liike- ja toimistotiloja. Lisäksi terassilupia ja julkisten tilojen, kuten puistojen, vuokraamista pitää helpottaa ja nopeuttaa. Kaupunkitilaa on näin saatava elinvoimaisemmaksi ja houkuttelevammaksi. Haluaisin nähdä inspiroivan, urbaanin ja kauniin kaupungin, jossa olisi paljon erilaisia palveluita tarjolla.
- Ketterä yrittäjämyönteinen kuntapolitiikka on elinvoimaisen ja toimivan kuntaelinkeinoelämän keskiössä. Yritysmyönteinen ja toimiva kuntainfrastruktuuri edellyttää joustavia kuntapoliittisia päätöksentekoelimiä ja reiluja avoimia hankintaprosesseja. Kilpailutuksia tulee pilkkoa pienempiin osiin. Näin myös pienemmät yritykset voivat osallistua niihin. Kilpailutuksissa on mielestäni syytä antaa painoarvoa myös muille kriteereille kuin hinta. Tällaisia ovat mm. laatu ja vaikkapa ympäristöasiat.
- Helsingin tulee olla reilu tilaaja. On selvitettävä mahdollisuutta ottaa käyttöön 14 päivän maksuaika etenkin pienemmissä tilauksissa. 30 päivän maksuajasta on huolehdittava myös loma-aikoina. Pitkät maksuajat heikentävät etenkin pienten yritysten maksukykyä ja -valmiutta, mikä puolestaan vaikeuttaa niiden mahdollisuuksia kehittää omaa liiketoimintaansa.
- Valitettavan usein maahanmuuttajayrittäjyyden taustalla on työmarkkinoiden syrjintä, joka hankaloittaa maahanmuuttajien työllistymistä palkkatyösuhteisiin. Investoimalla maahanmuuttajien yrittäjyyspalveluihin luodaan mahdollisuuksia uudelle kasvulle, työllisyydelle ja innovaatioille sekä edistetään yhteiskunnallista moninaisuutta ja yhteisöllisyyttä.
- Toimiva julkinen terveydenhuolto on erittäin tärkeää. Yrittäjän omavastuu sairastuessa on yksi päivä. Sairaslomatarpeeseen on siis vastattava samana päivänä. Terveysvakuutukset ovat äärimmäisen epätasa-arvoinen, ja monelle yrittäjälle myös mahdoton, tapa turvata terveydenhuoltoa. Näin ollen myös yrittäjä on julkisen terveydenhuollon toimivuuden varassa.
- Päivähoidon laajentaminen palvelemaan iltaisin, iltapäivätoiminnan sekä vuoropäivähoitopaikkojen lisääminen ovat konkreettinen tapa auttaa monia yrittäjiä, mutta myös esimerkiksi yksinhuoltajia ja vuorotyöläisiä. Helsingin tuleekin siis huolehtia, että vuoropäivähoitoa on saatavilla riittävästi ja vuoropäiväkoteja löytyy ympäri Helsinkiä. Vuorohoitoa tulee tarjota myös pienemmille koululaisille.
- Kouluissa on lisättävä yrittäjyyskasvatusta. Kaikessa yrittäjyyskasvatuksessa ja -koulutuksessa on varmistettava osuuskuntien ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden esitteleminen tasavertaisesti muiden yritysmuotojen ja liiketoimintamallien rinnalla.
- Yritysneuvonnassa on varmistettava osuuskuntia ja yhteiskunnallista yrittäjyyttä koskeva asiantuntijaosaaminen ja palveluvalmius. Yrittäjien toimintamahdollisuuksia tulee edesauttaa kehittämällä esimerkiksi yritysneuvontaa ja -rahoitusta.
Lue lisää Vasemmiston pienyrittäjäohjelmasta